Puolikuva naisesta, joka seisoo selin kameraan. Naisella on päässään hattu, josta roikkuu virkattuja nauhoja olkapäille. Hatun alla näkyy kiharakampaus. Kokonaisuus viittaa siihen, että nainen on pukeutunut historiallisesti. Taustalla on sumea tiiliseinä.

Siirry eteenpäin napauttamalla reunoja

Prinsessaleikki

Taina Parikan näkeminen Haminan kaduilla on monelle kulkijalle iloinen yllätys 

– etenkin silloin, kun hän

purjehtii paikalle 1880-luvun turnyyrihameessa.


Silloin hän on säätyläisnainen.

Potrettikuva Taina Parikasta, joka istuu portailla ja katsoo kaukaisuuteen. Hänellä on yllään 1880-luvun henkinen leninki takkeineen ja koristeellinen hattu.

Taina Parikka

Museonhoitaja, opas, kirjailija

Museonhoitaja Taina Parikka istuu Kauppiaantalomuseon salissa, jossa on huonekasveja, tauluja ja kahvipöytä tuoleineen ja sohvineen. Parikka istuu pöydän äärellä ja juo teetä vanhanaikaisesta teekupista.

Taina Parikka elää paikallisen historian parissa päivittäin.

Hän työskentelee museonhoitajana Haminan Kauppiaantalomuseossa, joka esittelee 1800–1900-lukujen taitteen elämää. Silloin tällöin hän elää sitä myös itse.

Joka päivä 1800-luvulla

Taina Parikka seisoo 1880-luvun turnyyrilenignissä ja ulkotakissa kadulla Haminan ortodoksikirkon punertavan kiviaidan vieressä. Parikka seisoo sivuttain ja katsoo kameraan.

Historia

Parikka on yksi Haminan

historian elävöittäjistä.

Mustavalkokuva Kauppiaantalomuseon sisäpihalta. Pihalla viisi Haminan Hywää Asukasta oleilee ja jutustelee 1800-luvun lopun asustuksissa.

Haminan Hywät Asukkaat näyttävät, millaista elämä oli ennen Suomen itsenäisyyttä.


Otimme tämän kuvan 100 vuotta vanhalla laatikkokameralla.

Monen Hywän Asukkaan hahmo perustuu oikeaan henkilöön. Parikka pukeutuu usein Matilda Simbergiksi, taiteilija Hugo Simbergin äidiksi, jonka kiehtova tarina on jäänyt miesten varjoon.

Kuva istuvan naisen hameesta, jolla naisen kädet lepäävät. Vasemmassa nimettömässä on kihlasormus.

Ebba Matilda Simberg os. Widenius avioitui tuon ajan mittapuulla varsin iäkkäänä,

30-vuotiaana. Hän sai yhdeksän lasta, joista yksi kuoli varhain.


Parikka pukeutuu välillä nuoren neiti Wideniuksen hahmoon, välillä avioituneeksi rouva Simbergiksi.

1890-luvulla valokuvattu katukuva Haminan Raatihuoneelle päin. Keskellä katua seisoo mies ja nainen kohti kameraa.

Muutkin rakastavat Haminan historiaa. Tänä vuonna Haminan Valojen yössä oli valtavasti väkeä. Historialla on tapahtumassa suuri rooli. Viiden vuoden aikana on myös julkaistu useita Haminan historiaan liittyviä kirjoja.

Haminassa on nyt historiabuumi

Kuva: Museovirasto

Kuva kirjapinoista pöydällä. Kirjoissa on otsikkotekstit "Varkaus vaskitehtaassa" ja "Kalkki kadoksissa". Muu teksti jää kuvassa sumeaksi.

Myös Parikka kirjoittaa

Haminan historiasta, mutta

dekkarien muodossa.

Historia

Osa dekkareiden tapahtumista sijoittuu Parikan työpaikalle museoon – aikaan, jona kiinteistö oli koti kuparitehtailija

Johan Lindforsille.

Taina Parikka kurkistaa verhojen välistä ulos ikkunasta 1880-luvun asussaan. Kuva on otettu Parikasta katsoen sivusuunnassa ja on puolikuva. Taustalla huonekasvi.

Parikka valitsi kolme suosikkiaan museon 1800-luvun esineistä.

Lasinen sipulinmuotoinen pullomainen astia, jonka kaulassa on korkki ja alapuolella reikä, josta kärpäset pääsevät sisään, mutta eivät ulos.

Kärpäsansa eli kärpäskirkko.


– Bakteerien ja virusten olemassaolo keksittiin

1800–1900-lukujen vaihteessa. Huomattiin, että kärpäset levittävät niitä. Tämä oli hyvä arjen hyötyesine.

Piippaussakset eli käherryssakset.

Hyllyllä olevia vanhoja piipputupakkapakkauksia. Tarkennus osuu Sulttaani-pakkaukseen, jossa istuu turkkilaismies polttamassa piippua sirppikuun loisteessa.

Sulttaani-piipputupakka.


– Se kuulostaa hyvin eksoottiselta sekoitukselta, mutta sitä valmistettiin Limingassa. Piipputupakkaa polttivat myös vanhemmat naiset, eivät vain miehet.

Parikka on mieltynyt

1800-luvun loppuun. Se on aikaa, josta löytyy paljon tietoa, mutta joka on

silti tarpeeksi kaukana

2020-luvun arjesta.

Lähikuva Taina Parikan korvan kohdalta. Korvassa on kaksiosainen koristeellinen jalokivikorvakoru. Korvan vierestä kulkee hatusta roikkuva virkattu nauha.

1800-luvun loppu oli aikaa ennen hektistä, kiireistä modernia.

Taina Parikka

Taina Parikka katsoo peiliin, josta hänen heijastuksensa näkyy. Yllä on 1880-luvun tyylinen leninki.

Myös historian muoti on

kiehtonut Parikkaa jo

kauan. Hänellä on yli 40

itse tehtyä teatteripukua eri aikakausilta. Asujen osat löytyvät usein kirpputorilta. Tämä leninki oli ennen verho.

Tämä on niin lähellä leikkiä

kuin aikuisella voi olla.

Taina Parikka

Koristeellinen vanha tapettipinta.

Julkaistu: 19.9.2021

Toteutus: Jasmina Kauta